lauantai 11. lokakuuta 2014

Karu arki



Mikä ei kuulu kuvaan? Varmaan huomasit. Kuva on napattu työmatkaltani läheltä sen päätepistettä. Kampuksella ja sen ympärillä on meneillään kaikenlaisia rakennustöitä. Sen keskus, Library Mall, on ollut vuosia remontissa. Enkä usko sen valmistuvan marraskuussa niin kuin on luvattu. Työmaan melu kantautuu myös työhuoneeseeni


Tämän postauksen tarkoituksena on tehdä säröjä siloiteltuun kuvaan, jonka blogi ja tarkkaan valitut valokuvat antavat kaupungista ja arjestani. Kampus, vaikka onkin pääosin upea paikka, kätkee sisäänsä myös enemmän kuin tarpeeksi perinteistä betoniarkkitehtuuria.  


 Jokapäiväinen reittini töihin kulkee läpi kaupungin keskustan. Sen varrella on kaikenlaista kaunista, mutta myös aika karua teollista maisemaa. Tämä voimala hallitsee kaupunkikuvaa Capitolin itäpuolella. 
 

Voimalan läheisyydessä on kodittomien pahvista ja muovista kyhäämä hökkeli, jonka ohi polkiessa tulee joka päivä mietittyä, millainen mahtaa olla siellä majailevien miesten tarina. Viime yönä oli jo reilusti pakkasta ja ennen pitkää tulee lunta. En tiedä, miten kukaan selviää näissä olosuhteissa ilman majapaikkaa.

Pyöräreitin varrella on myös kaupungin karuin puisto, ihan peräti keskuspuistoksi nimetty. Eräänä viikonloppuna meiltä tiedusteltiin, missä tämä puisto mahtaa oikein olla. Kysyjä ja hänen perheensä olivat pyöräilleet kaupungin länsipuolelta itäpuolelle ensimmäistä kertaa koskaan katsomaan viheraluetta, joka näkyy kartassa. Meitä nauratti, sillä oli ilmeisen selvää, että retkeilijät tulivat kaupungin vauraimmalta alueelta ja luulivat pääsevänä hienoon puistoon. Ja tajuaisivat kohta tulleensa katsomaan pelkkää ruoholänttiä rautatien ja teollisuushallien välissä. Sieltä löytyy toki julkiset vessat ja pari piknikpöytää, mutta en ole tainnut koskaan nähdä ketään lukuunottamatta yhtä puistossa järjestettyä vaihtoehtoista konserttia.
Vaikka kaupungissa on paljon hyviä pyöräteitä ja niitä oikeasti käytetään, on täälläkin varottava muuta liikennettä ja todella keskityttävä ajamiseen. Tai käy näin. Näen tämänkin joka päivä, enkä pääse koskaan unohtamaan, että elämä voi loppua lyhyeen. Karua.