Yooppereiden vieraana

Kävimme viime viikonloppuna Michiganin Ylä-niemimaalla. Matka oli aika pitkä, mutta ohjelma oli houkutteleva: yli yön jokimelontaretki hienoissa maisemissa, vierailu suomalaissukuisen tuttavaperheen luona sisältäen tarjouksen saunan lämmittämisestä sekä bonuksena mahdollisuus pysähtyä paluumatkalla tutustumassa villiriisin poimintaan Pohjois-Wisconsinissa. Sitä en etukäteen tiennyt, että molemmissa paikoissa meitä hemmoteltaisiin ihanilla kotitekoisilla herkuilla ja että näkisin vihdoin luonnossa epätodellisena pitämäni linnun eli villin kalkkunan. Enkä sitä, että joki, jota meloimme, on maineelta haastava, eikä sitä suositella aloittelijoille. Mutta retkiinhän pitää aina sisältyä pientä jännitystä?  

Yläniemimaalle muutti aikanaan paljon suomalaisia, joiden jälkeläiset ovat jo suurilta osin unohtaneet isovanhempiensa kielen, mutta joista monet ovat pitäneet yllä sekä saunomiseen että mökkeilyyn liittyviä perinteitä. Paikallinen murre on skandinaavivaikutteista, ja Upper Peninsulan (UP:n) asukkaita eli yooppereita pidetään omintakeisina ja hienostelemattomina perämetsien miehinä. Hyvin ystävällisiltä he kyllä vaikuttivat ja tapaamamme kalamiehet olivat innokkaita kyselemään kokemuksiamme jokimelonnasta. 

 

Yooppereilla on seutuvilla oma turistirysänsä Da Yoopers TouristTrap, josta löytyy kaikenlaista huumoritavaraa ja rihkamaa sekä erilaisia sisäpiirihin huumoriin nojaavia pienoisnäyttelyitä ja virityksiä. Joskus pieruhuumori naurattaa, toisinaan hävettää. Selvisin kuitenkin siitä sekä melonnasta hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.  

Pohjoisen retki kartutti hienosti minun valloitettujen osavaltioden listaani ja ohitin samalla Casiomiehen yhdellä. Saldoni on tällä hetkellä 15.